Olen myöskin lukenut Supernaiivin. Se on ihan mukava kirja, mutta ei se mielestäni ihan maailmoja kaatanut. Olen kyllä aivan samaa mieltä päähenkilön kanssa elämän prioriteeteista.
Teen nyt listan mielenkiintoisista ihmisistä, joihin olen Goan reissun aikana törmännyt:
- Mumbailainen taksikuski, joka kysyi meiltä keskusrautatieasemalla, minne olemme menossa. Vastasimme, että Goalle. Tästä mies riemastui ja totesi: "You foreigners, when you go to Goa, you just... fuck and go, fuck and go, fuck and go..." Näitä viimeisiä lauseita tämä hymyilevä mies korosti lantion ja käsien liikkeillä riemukkaan irvokkaasti. Valitsimme kuitenkin toisen kuskin.
- Nigerialaisheimon prinsessa, joka ilmoitti olevansa hyvin kallis vaimo - hänen maassaan kun on miehen tapana maksaa myötäjäiset - sekä daaminsa kaikki kulut ja silloin tällöin tarjota jokunen illallinen myös tämän ystävättärille. Minä pidän enemmän eurooppalaisista naisista. He kun ovat niin halpoja.
- Edelliseen mitenkään liittymättä, liikemies John, myöskin "from the Nig". Mies esittäytyi: "I'm a businessman. I give and I take." ja myöhemmin, sivellen ylähuuliaan "If you need anything, just give me a call." Kokkelikauppias selkeästi otti illan aikana enemmän kuin antoi, sillä seuraavana päivänä saimme kuulla että hän oli illanvieton päätteeksi ajanut skootterillaan metsään ja joutunut sairaalaan.
- Intialaiset miehet rannalla. Eipä mikään ihme, että kovin moni daami ei viitsi olla yläosattomissa vaikka mieli tekisi. Siinä missä me länsimaalaiset miehet vilkuilemme näteimpiä auringonpalvojattaria häveliäästi syrjäsilmin, intialaiset miehet kerääntyvät laumana ympärille ja tuijottavat arastelematta jos pintaa on näkyvillä yhtään enemmän kuin mitä sari peittäisi.
